Kofeiini, kofeiini ja virkeänä pysyminen

MITÄ KOFEEINI TEKEE KEHOLLE?

Kofeiini, tunnetaan myös nimillä Guaranin, Tein ja Matein, on aine, joka vaikuttaa aivoihin ja luokitellaan huumeeksi, koska se on aivoja aktivoiva aine, samalla tavalla kuin alkoholi tai muut huumeet. Kofeiini on kuitenkin sääntelemätön ja sitä pidetään vaarattomana verrattuna muihin aineisiin. Se kuitenkin vaikuttaa meihin - kuten olet varmasti itse huomannut. Alla kerromme hieman lisää siitä miten ja millä tavoin kofeiini meihin!

MITEN KOFEEINI VAIKUTTAA?

Kofeiini ei tee meitä pirteämmiksi tai herätä meitä, vaan pikemminkin estää meitä tuntemasta väsymystä. Tämä liittyy kehon unirytmiin. Kehossa melatoniini viestii, että on aika nukkua. Melatoniini ohjaa kehon omaa rytmiä ja alkaa vaikuttaa samaan aikaan joka päivä. Adenosiini taas vapautuu jokainen minuutti, jonka olemme hereillä, ja kerääntyy aivoihin päivän aikana. Kun adenosiinipitoisuus on tarpeeksi korkea, se viestii keholle, että on aika nukkua.

Kofeiini vaikuttaa adenosiiniin. Kofeiini on kemiallisesti hyvin samanlaista kuin adenosiini, joten se vie adenosiinin paikan aivosoluissa, jolloin aivot eivät huomaa adenosiinia. Tämä estää meitä tulemasta väsyneiksi adenosiinista, ja koemme olevamme vähemmän väsyneitä.

KUINKA KAUAN KOFEEINI VAIKUTTAA KEHOSSA?

Kofeiinin määrä veressä puolittuu noin 5-6 tunnissa, ja voi kestää jopa 24 tuntia ennen kuin se poistuu kehosta kokonaan. Kofeiini hajoaa maksassa, ja geneettiset tekijät voivat vaikuttaa siihen, kuinka kauan se kestää. Pitkä vaikutusaika aiheuttaa joillekin nukahtamisongelmia, vaikka vaikutus ei olekaan enää selvästi havaittavissa. Kofeiinia voi myös löytyä odottamattomista paikoista, kuten särkylääkkeistä, joten joskus saatamme nauttia enemmän kofeiinia kuin luulemme.

KUINKA NOPEASTI KOFEEINI VAIKUTTAA?

Kofeiinin vaikutus alkaa noin 30 minuuttia kahvin nauttimisen jälkeen. Vaikutus ei siis tule heti, vaan kestää hetken kahvitauon jälkeen ennen kuin kofeiini alkaa vaikuttaa. Tämä voi selittää, miksi kahvitauko on niin tehokas: juomme kahvia (ja syömme usein jotain, mikä nostaa verensokeria), joka käynnistää vaikutuksen lyhyen ajan kuluttua tauon päättymisestä.

On myös olemassa keino nimeltä ”Nappuccino”, joka hyödyntää tätä. Juodaan nopeasti cappuccino (tai muu kahvi), sitten otetaan noin 20-25 minuutin nokoset, ja juuri kun herää nokosilta, kofeiini alkaa vaikuttaa aivoissa.

PIRISTYYKÖ AAMULLA KAHVISTA?

Tarkkaavainen lukija huomasi, että kofeiini vaikuttaa adenosiiniin, joka kertyy ja varastoituu kehoomme päivän aikana. Mutta jos se kertyy päivän aikana, miksi jotkut kokevat piristyvänsä aamulla kahvista? Vastaus on, että adenosiinipitoisuudet laskevat vain perusasteelle, jos nukut tarpeeksi kauan. Jos nukut vähemmän kuin 7-9 tuntia, joita ihminen tarvitsee, adenosiinipitoisuus ei laske täysin, ja sitä jää jäljelle kehossasi myös herätessäsi. Näissä tapauksissa kofeiini vaikuttaa myös aamulla.

PLACEBO-VAIKUTUS

On tärkeää huomata, että kehomme "odottaa" tiettyjä asioita, jotka eivät aina ole siellä. Esimerkiksi monet ovat kertoneet tulevansa pirteämmiksi juotuaan kahvia, vaikka vaihtaisivat kofeiinittomaan kahviin. Tässä vaikuttaa usein niin kutsuttu placebovaikutus - kehomme on tottunut siihen, että kahvi tekee sen pirteämmäksi, ja tulee siksi pirteämmäksi pelkästään maun perusteella, ei vain sisällön. Subjektiivisten kokemusten, kuten väsymyksen, kohdalla placebovaikutus voi olla hyvin suuri joissain tapauksissa.

KUINKA PALJON KOFEIINIA ERI TUOTTEET SISÄLTÄVÄT?

Yksi kuppi mustaa kahvia sisältää noin 120 mg kofeiinia, ja yksi espresso noin puolet siitä. Tuplaespresso ja yksi kuppi suodatinkahvia sisältävät suunnilleen saman määrän kofeiinia. Tarkka määrä riippuu useista tekijöistä, kuten käytetyistä kahvipavuista ja siitä, onko kahvi tummapaahtoista vai vaaleapaahtoista (mitä tummempi paahto, sitä enemmän kofeiinia haihtuu paahtoprosessissa). Jos verrataan samaa määrää espressoa ja suodatinkahvia, espresso sisältää enemmän kofeiinia koska kahvi on vahvempaa ja enemmän konsentroitua

Kofeiinia esiintyy luonnollisesti kahvissa ja teessä, mutta myös joissakin virvoitusjuomissa, kuten Coca colassa, kofeiinitableteissa, sekä joissain särkylääkkeissä ja energiajuomissa.

MITÄ ON KOFEEINIHERKKYYS?

Jotkut ovat herkempiä kofeiinille kuin toiset. Kofeiini hajoaa maksassa erityisen entsyymin avulla. Tämän entsyymin vahvuus voi vaihdella yksilöiden välillä geneettisistä syistä. Tämä tekee sen, että jotkut voivat juoda paljon kahvia ja kofeiinia ilman univaikeuksia, kun taas toiset eivät voi juoda mitään kahvia lounaan jälkeen.

ONKO KOFEEINI VAARALLISTA?

Kyllä, mutta kaikki aineet ovat vaarallisia jollain tavalla, joten kysymys on oikeastaan: kuinka paljon kofeiinia on vaarallista nauttia? Vastaus on, että tavallinen ihminen kestää melko paljon kofeiinia. Kofeiini voi olla tappavaa, mutta siihen tarvitaan lähes 50 kupillista kahvia, mikä on käytännössä mahdotonta juoda ilman muita kuolemanriskejä. Kuitenkin 50 kofeiinitabletin syöminen olisi suoraan hengenvaarallista.

Jotkut ihmiset ovat kuitenkin huomattavasti herkempiä kofeiinille, joko geneettisesti tai koska heillä on tai on ollut sydän- ja verisuoniongelmia. Näille ihmisille pienetkin määrät kofeiinia voivat olla vaarallisia. Jos sinulla on sydänongelmia, on aina tärkeää noudattaa lääkärin suosituksia.

Mielipiteet kahvin vaarallisuudesta vaihtelevat. On tehty tutkimuksia, jotka osoittavat sen olevan hyväksi monille kehon toiminnoille, ja toisia tutkimuksia, jotka osoittavat sen olevan haitallista. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa: Kahvi (ja kofeiini pienissä määrissä) ei ole todennäköisesti erittäin vaarallista, koska niin monet ihmiset juovat sitä ympäri maailmaa, ja jos se olisi vaarallista, kuten tupakointi, olisimme tietoisia siitä jo. Samasta syystä kahvi ja kofeiini eivät ole myöskään erittäin terveellisiä, koska jos olisivat, tietäisimme senkin jo. Se on siis ehkä hieman epäterveellistä juoda, ehkä hieman terveellistä. Vastausta tähän kysymykseen ei siis tällä hetkellä voida antaa tarkasti - tai se voi olla jopa geneettisesti määrääntynyt.

Tutkimus kuitenkin varmistaa, että kofeiini voi aiheuttaa mielialan vaihteluita, lisätä keskenmenon riskiä ja vaikuttaa sydämeen. Se on myös riippuvuutta aiheuttavaa.

ONKO KOFEEINITON KAHVI HYVÄÄ?

Kofeiiniton kahvi, tai decaf, on kahvia, josta kofeiini on poistettu ennen paahtamista joko kuuman vesihöyryn tai vesikylvyn avulla yhdessä aktiivihiilen tai muun hyväksytyn liuottimen kanssa. Tämä prosessi poistaa kofeiinin nopeasti. Tuloksena on kahvi, josta on poistettu suurin osa kofeiinista. Swiss Water Process -menetelmässä jopa 98% kaikesta kofeiinista poistetaan.

On kuitenkin syytä huomata, että kofeiiniton kahvi ei ole täysin kofeiinitonta. Se sisältää usein muutamia prosentteja alkuperäisestä kofeiinista.

Koska kofeiinilla on kitkerä maku, kofeiiniton kahvi on hieman vähemmän kitkerää ja hieman miedompaa. Monille se maistuu kuitenkin yhtä hyvältä kuin tavallinen kahvi.

Voit lukea lisää siitä miten kofeiini poistetaan kahvista täältä. 

SISÄLTÄÄKÖ KOFEEINITON KAHVI KOFEEINIA?

Tarkka kofeiinimäärä riippuu kahvilajikkeesta. EU-sääntöjen mukaan kahvin kofeiinipitoisuus saa olla enintään 0,1% jotta sitä voidaan kutsua kofeiinittomaksi. Normaalisti kahvi sisältää noin 800 mg kofeiinia per 100 grammaa (eli noin 0,8% kofeiinia). Kofeiiniton kahvi sisältää siis enintään kahdeksasosan tästä määrästä. Tavallinen 2,5 dl kahvikuppi sisältää noin 15 grammaa jauhettua kahvia, mikä antaa noin 120 mg kofeiinia. 2,5 dlkofeiiniton kahvi sisältää enintään 15 mg kofeiinia per kuppi.

VAIKUTTAAKO VALMISTUSMENETELMÄ KOFEEINIMÄÄRÄÄN?

Kyllä, eri valmistusmenetelmät tuottavat eri määrän kofeiinia valmiiseen kahviin. Vaikka kahvipapujen kofeiinimäärä olisi sama, voi esimerkiksi suodatinkahvin, mutteripannun tai espressokoneen käyttö vaikuttaa siihen, kuinka paljon kofeiinia uutetaan. Yleisesti ottaen korkeampi paine ja lyhyempi aika uuttavat enemmän kofeiinia kahvijauheesta. Esimerkiksi espresso sisältää enemmän kofeiinia per määrä kahvia kuin suodatinkahvi. Kuitenkin, koska espresso on yleensä paljon pienempi, kokonaiskofeiinimäärä on usein melko samanlainen. Myös kahvipavut voivat vaikuttaa kofeiinipitoisuuteen. Robusta kahvipavut sisältävät enemmän kofeiinia kuin Arabica kahvipavut. Täten kahvit joissa on korkea Robusta kahvipapupitoisuus sisältävät enemmän kofeiinia. 

Kofeiini on suhteellisen helppo uuttaa kahvista, joten se uutetaan usein varhaisessa vaiheessa valmistusprosessia. Tämä on myös syy siihen, miksi kofeiinittoman kahvin maku ei juurikaan eroa.